Vantaalaisen lukion tiloissa leijailee mehevien laatikoiden, kinkun ja kastikkeen tuoksu. On joulua edeltävä perjantai, ja sali on ääriään myöten täynnä ruokailijoita. Ikähaarukka vaihtelee pikkulapsista vanhuksiin, puheensorinaa kuuluu monella eri kielellä. Rollaattorin ja pyörätuolin kanssa kulkeville on oma linjastonsa. Lähtiessään jokainen saa mukaan reilun ja monipuolisen ruokatarvikekassin.
– On monia ihmisiä, joille tämä on joulunajan ainut lämmin ateria. Täällä on pieneläkeläisiä, suurperheitä, opiskelijoita – elämänkohtaloita laidasta laitaan. Jokainen saa halutessaan myös osallistua ruokailua edeltävään joulujuhlaan, kertoo linjastossa työskentelevä vapaaehtoinen.
Korson työttömien ja kaiken kansan joulujuhla lienee yksi vanhimmista yhä jatkuvista ruoka-aputapahtumista. Yhteensä Suomessa on noin 400 toimijaa, joiden kautta hävikki ohjautuu hyötykäyttöön. Niin Korsossa kuin muuallakin Suomessa ruoka-aputyön selkärangan muodostavat edelleen vapaaehtoiset ihmiset ja elintarvikealan yritysten lahjoitukset.
Juhlapuheet eivät täytä kenenkään vatsaa
Korson joulujuhlaa organisoiva Joosua Missio ry on yksi noin kahdeksastakymmenestä toimijasta, jotka ovat saaneet eduskunnan vuonna 2016 alkanutta ruoka-avun tukea. Idean isä on kansanedustaja Mika Niikko.
– Olin jo pitkään katsellut, kuinka poliitikot käyvät vuosi toisensa perästä puhumassa köyhien joulujuhlissa ja milloin missäkin. Lopuksi syödään ruoka, pyyhitään suu, ja unohdetaan kansa taas vuodeksi. Yhdessä muiden valtionvarainvaliokunnan perussuomalaisten kanssa päätimme, että kun kerran vuonna 2015 pääsimme hallitukseen, niin tämä meno muuttuu.
Muutos saatiin aikaiseksi heti vuoden 2016 budjettiin. Yhteensä tukea on tuosta lähtien myönnetty lähes 3 miljoonaa euroa. Se on kanavoitunut yli sadalle paikkakunnalle eri puolella Suomea. Tukea saaneet toimijat jakavat vuodessa yli 5000 tonnia lähinnä hävikkiruokaa sisältäen yli 2 miljoonaa ruokakassia.
Aikoinaan valtionrahoitus aiheutti myös porua. Toimijoille tehty erityistilintarkastus kuitenkin vahvisti, että tuki on käytetty asianmukaisesti.
Sosiaaliturva remonttiin
Itse asiassa ruoka-aputyön tilanne kirvoitti Niikon lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kuntavaalien alla 2008.
– Viime keväänä kirjoitin muistelmakirjan, ja kaivelin vanhoja arkistojani. Löysin järjestöjohtajana vuonna 2008 kirjoittamani mielipidetekstin ruoka-avun tilanteesta. Samana viikonloppuna kun tekstini julkaistiin, tapasin torilla silloisen puolueen puheenjohtajan, joka haastoi minut mukaan politiikkaan. Pari päivää mietittyäni suostuin ehdokkaaksi. Hyvä vain, etten tuolloin arvannut, minkälaisen työn takana asiaan vaikuttaminen oli, Niikko pohtii.
Taistelu ei myöskään ole ohi. Niikko itse haluaisi, että ruoka-aputyötä tuettaisiin rahapelivoittovaroista samoin kuin muutakin järjestötyötä. Toistaiseksi ministeriö ei ole tähän suostunut.
– Käytännössä perustelu on se, että Suomessa on heidän mukaansa niin hyvä sosiaaliturva, ettei ruoka-avun jatkuvuuden turvaaminen kiinnosta, kansanedustaja tiivistää. – Itse ajan sitä, että ensi vaalikaudella muistetaan myös köyhiä, kuten pieneläkeläisiä. Myös paperipinojen takaa on syytä tunnustaa se tosiasia, ettei kenenkään kurniva vatsa odota, vaikka uusi hallitus saisi aukottoman tukijärjestelmän aikaan yhdessä vuodessa.